Tupsupipo

Olen haaveillut pitkään tupsupiposta (jollainen on kaikilla!), mutta en ole saanut aikaiseksi sellaista hankkia. Viime viikonlopun flunssasta oli se hyöty, että nyt minullakin on sellainen. Tai oikeastaan puolikas, sillä ensimmäisestä tuli liian iso ja joudun kutomaan uuden. Sovitan ensimmäistä Äidille, joka tulee huomenna kylään. Ei niin, että hänellä olisi isompi pää kuin minulla vaan koska hänelle voisi sopia taittoreunainen pipo, joka ei minulle sovi. Tuo pipo nimittäin vaatii taittamisen reunasta tai muuten se löpsöttää ylhäältä. Tosin Äiti lienee tarpeeksi boheemi myös löpsöttävän pipon käyttäjäksi!

Eikös olisikin söpöä, jos meillä olisi äiti-tytär -pipot, kun menemme huomenna lounaalle yhteen hipsteri-pizzeriaan?

Ohje pipoihin oli täältä uusilta Novitaknits-sivuilta. Yritin tehdä koon ohjeen mukaan, mutta saattoihin se silti mennä pieleen, koska en oikein hallitse noita lankojen keskinäisiä vaihtamisia (minulla oli siis eri lanka kuin ohjeessa). Välillä aina yritän perehtyä asiaan, mutta inspiraatio menee, jos liian kauan vekslaa. Siispä yrityksen ja erehdyksen kautta eteenpäin!

Lankana minulla oli tällainen aivan ihana, pehmeä ja ylellinen Puno Gepard -lanka, jonka olen ostanutkin tästä linkin takaa löytyvästä liikkeestä. Jospa raaskisi aina kutoa tällaisista langoista, olisi elämässä koko ajan jotain luksusta.

Pitäisikö alkaa panostaa langoissa mielummin laatuun kuin määrään? Äiti, tuletko mukaan?!

Tupsuunkin jouduin etsimään neuvoja... Auts! Löysin täältä oikein hyvän ja selkeän ohjeen.

Terveisin
inari