Fammu asuu maalla, josta on pitkä matka lankakauppoihin, siksi hän on koonnut mittavan lankavaraston kotiinsa. (Keksinpäs hyvän selityksen lankavarastolleni!) Niinpä nytkin kaiveltuaan aarteitaan, hän löysi kuin löysikin kauniit langat poikien paitoihin.
Siispä puikot esille ja kutomaan. Eikä aikaakaan kun Fammun pikkuisilla oli ihkaoikeat pikkupoikien raitapaidat."
Pienempi pojista sai vaaleansini-ruskearaidallisen paidan, vanhempi ruskea-beessiraidallisen paidan. Lankana oli Teeteen Primavera, 75% merinovillaa, 25% silkkiä. Ihanan tuntuinen lanka kutoa ja pitää!
Tammikuussa kuulin, että se pienempi paita oli joutunut tavallisen pyykin sekaan ja kutistunut pilalle! Arvaa harmittiko? Isommassa paidassa taas hihat olivat jääneet lyhyiksi. Otin siis paidan mukaani ja lupasin pidentää hihat. Ja kun hihat oli pidennetty, näytti koko paita jotenkin epäsuhtaiselta. Jatkoin siis vielä helmaankin pituutta.
Nyt riittää pituutta sekä helmassa että hihoissa.
En voinut ajatella, että pienempi joutuisi olemaan ilman villapaitaa koko talvea, joten eikun uutta kutomaan. Väreiksi valikoitui tällä kertaa ruskea, vihreä, beessi ja ripaus oranssia. Sama lanka eli Teeteen Primavera. Olin aikanaan ostanut tätä lankaa juurikin pienet pojat mielessäni, koska lanka on niin ihanan pehmeä.
Pikkuveli sai siis ihan uuden paidan. Kivalta näyttivät pojat paidoissaan, kun kävin heidän luonaan!
Varsinaista mallia minulla ei paitoihin valitettavasti ole antaa, koska kudon usein mututuntumalla.
Aloitin nämä paidat helmasta pyöröpuikolla, siis etu- ja takakappale yhdessä aina kainaloihin saakka. Siihen jätin odottamaan, kunnes kudoin hihat samaan kohtaan. hihat kudoin sukkapuikoilla ympyrää. yritän aina tehdä pienten vaatteet mahdollisimman vähillä saumoilla. En osaa ommella saumoja huomaamattomiksi enkä tuntumattomiksi, siksi teen näin. Kainaloiden kohdalla päättelin yhtä monta silmukkaa sekä paitakappaleesta että hihoista ja liitin ne sitten yhteen samalle puikolle ja aloitin raglan-kavennuksen. Kavensin joka toinen kerros, yhteensä kahdeksan silmukkaa kerroksella. (Neljä kavennuskohtaa ja kavennus kahden silmukan molemmin puolin.)
Tällä kertaa ratkaisin asian näin. Sopivasta kohtaa etukappaletta aloin kutoa edestakaisin, jolloin sain halkion paitaan. Samalla tein pienen korotuksen takakappaleeseen lyhennetyillä kerroksilla. Viimeistelyssä virkkasin yhden kerroksen kiinteitä silmukoita aukon ympäri ja tein lankalenkin napinläveksi ja ompelin napin. Saumoja ei tähän paitaan tullut muuta kuin pieni sauma kainaloiden alle.
No mutta, paitojahan on jo kolme!
Kävi niinkuin minulle usein käy. Mietin poikien lähes samanikäistä serkkupoikaa ja ajattelin, että ehkä hänenkin äitinsä ilahtuisi pojan pehmeästä villapaidasta. Siispä nostin puikolle vielä yhden.
Tämän paidan kuvioissa on vähän erilaisuutta. En jaksanut enää samoja raitoja enkä oikein tiennyt langan riittävyydestä. Lankakauppaanhan en ollut vieläkään ehtinyt - eikä ole myöskään tarvetta moneen vuoteen! Tein siis tämänkin paidan niistä tarpeista, joita oli kotona. Tässä tuo keskimmäinen osuus, harmaa lanka (se on siis oikeasti harmaa, vaikka näyttääkin siniseltä...) on baby merinovillaa, muut värit Primaveraa.
Piki
On siistiä ja kaunista!
VastaaPoistaKiitos Maria!
VastaaPoistaPiki
Ihania villapaitoja pikkuprinssit ovat saaneet.
VastaaPoistaJotenkin noita lankoja vaan kertyy, vaikka lankakauppa on muutaman kilometrin päässä. Yks iso 'propleemi' minulle on se, että mitä ihmettä mie teen noista kasvivärjätyistä langoista, joita on pikkuhiljaa kertnyt ainakin 30 kg. Huh.
Hei Kankuritar! Jonain päivänä voit keksiä jotain kivaa itsellesi. Onhan ihmisillä osakesalkkuja, miksei siis myös voisi olla lankasalkkuja! kuka harrastaa mitäkin! Lankoja ei voi olla liikaa!! Hih
VastaaPoistaPiki
Kauniita ovat poikien paidat. Ehkäpä minäkin pienille kummitytön pojille... terveisin Seija
VastaaPoista