sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Väriä elämään!



Tauti on kait tällä erää voitettu! Vielä on kummallinen olo vatsassa eikä ruoka maistu ( mikä minun tapauksessani on vain iloinen asia)!
Juuri silloin ennen sairastumistani kaipasin väriä elämään sen harmauden jälkeen. Ja nyt vielä enemmän. Saisi se aurinko joskus tänne maallekin paistaa!
Kunnei luonnossa väriä, vaikkakin yhtenä aamuna näin niin kauniin värisen taivaan etten voi uskoa todeksi, päätin tehdä värejä itse.
                                                                                   
                                                                                    Valkoisen vyyhtimisestä kaikki alkoi.
Tämä on mielestäni se ikävin vaihe lankojen värjäyksessä. Vyyhdillä on siis tavallista Novitan Seiskaveikkaa. Vyyhtesin (vai kuinka se sanotaan?) n. 50 g eriin langan.











Seuraavassa vaiheessa langat ovat väripadassa. Käytin värjäykseen Kool-Aidin ja elintarvikevärien sekotuksia. kattiloiksi olen hankkinut kirppiksiltä valkoisia emalikattiloita, koska niissä värit näkyy hyvin.

 Näissä kuvissa lopputuloksia. Eikös ookin kauniita ja houkuttelevan näköisiä? Vyyhdiltä kerin ne vielä kauniiksi keriksi kerimälaitteella, mutta siitä ei näköjään ole kuvaa.


Itse värjätystä Seiskaveikasta tulee pehmeää, mukavaa lankaa ja se kestää hyvin kuumentamista, jopa kiehumista. värit langoissa pysyy hyvin eivätkä ne värjää toisia lankoja, toisin kuin moni epäilee.

Mitä sitten teen langoillani? Värjäämistapahtuma sinänsä on minulle kuin terapiaa. Posket hehkuvat ja aika kuluu kuin siivillä kun sekoittaa uuden ja uudenlaista väriä. Luomisen iloa, sanoisin!
Ajanmittaan käytän lankoja pieniin sisustustöihin tai lastenneuleisiin ja viimeistään eläkkeelle jäätyäni myös omiin neuleisiin sanotaan siellä kaupungissa mitä sanotaan!
Täällä harmaassa ja valkeassa kaamoksessa kukaan kestä !!! Värejä pitää nähdä.

 Ensin niistä syntyi purkeille vaatteet. Felixin kurkkupurkit ovat juuri sopivia puikoille. Purkkeja on jo kuusi. Olen kyllästynyt etsimään samannumeroisia puikkoja, joten nyt ovat puikot numeron mukaan purkeissa. Vielä joskus kirjailen puikkokoon tuon purkin kylkeen tai kiinnitän sen jotenkin muuten...

Taustalla näkyy Pääsiäiskoristeet kirja, josta voisi kutoa vaikka mitä kivaa. Niihinkin töihin tuo värjätty lanka olisi kaunista, ehkä vähän paksua. Mun on siis otettava ja värjättävä myös Nalleea!


Tässä lähikuvaa purkeista.

Tulipa tässä mieleeni, että miksi odottaa hamaan eläkeikään värikkäitä neuleita. Aloitan lapaset nyt ja heti. Mallikin on jo mielessä.
Yritän muistaa ottaa kuvan valmiista.

Värikkäitä kutimia teillekin, Ystävät!
Piki








4 kommenttia:

  1. Lepuutin silmiäni ihanissa väreissä. Kiitos kun jaoit niitä. Täällä Tansaniassa ei väreistä ole puutetta. Kaikki rakastavat värikkäitä vaatteita ja kankaita. On saatu sadetta ja kukkienkin väreistä päästy nauttimaan.

    VastaaPoista
  2. Ihanan värikkäitä lankoja! Kyllä värejä pitää olla tähän suomen harmauteen. Noistahan saa neulottua kaikkea kivaa.

    VastaaPoista
  3. Toisilla sitä on energiaa, varmaaan tulee juuri noista väreistä. Itsestäni tuntuu etten saa mitään aikaiseksi se luomisen ilo varmaan puuttuu nyt totaallisesti. Muutama sukka on tehtynä ja pipo pakon edessä neulottu kun vanha on mennyt niin rumaksi. Odotan niin maaliskuun loppua ja lapin matkaa,sillä reisulla on aina puikot suihkineet ja toivottavasti nytkin, varmaan mun tuurilla huomaan jossakin Oulun korkeudella, että sinne se neulomus jäi kotiin. Ei hätää on sitä ennenkin Kittilästä käyty lankoja ostamassa ;)

    VastaaPoista
  4. Hyvä hyvä! Lisää väriä vaan!

    VastaaPoista

Terveiseni Ketjusilmukoille!