maanantai 24. joulukuuta 2012

Hyvää joulua!

Riemullista, ihanaa ja rauhallista joulujuhlaa kaikille lukijoillemme! 




Toivottavat Ketjusilmukat

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Vuoden paras aika!

Juuri tänään on se aika vuodesta, kun toivoisin ajan pysähtyvän edes vähäksi aikaa. Kolmas adventti. Suurin osa kiireestä ja stressistä on takanapäin. Suurin osa paketeista on valmiina ja jo toimitettu saajilleen. Kuitenkin vielä olisi paljon kivaa piiperrystä, jota voisi tehdä jos ehtisi... Haluaisin niin olla koko joulukuun lomalla, mutta tässä ammatissa sitä ei kehtaa edes anoa!


Tänä vuonna tuntuu kuin jonkinlainen ihmeellinen rauha olisi laskeutunut tänne maalle. Tai ehkä se on laskeutunut sisimpääni. Mietin, mitä vielä on pakko tehdä jouluksi ja tajusin ettei yhtään mitään - välttämättä.

Olen alkanut ymmärtää, että nyt on minun aikani siirtyä taka-alalle tai elämään omaa elämääni. Lapset ovat  naimisissa, joten on heidän vuoronsa tehdä oman perheen joulua. Perinteet ja mallin ovat jo saaneet ja nyt he ottavat tai jättävät sen, minkä itse haluavat.

Ennen joulua käväisen vielä etelä- ja itä-Suomessa. Teemme tyttären kanssa "perinteisen" Porvoon retken ja käymme moikkaamassa kaukaisinta tytärtäni. Ne omat jouluvalmistelut on siis oltava valmiina ennen sitä.

Uskaltaisinko näin julkisesti tunnustaa, miten olen ajatellut selvitä ruuan laitosta? Ymmärsin myös sen, että voin ostaa valmiina sen, mitä kahdestaan syömme!! Onko aikoihin eletty! Ennen moinen ajatus ei olisi edes pälkähtänyt päähäni, saatikka, että olisin voinut sen toteuttaa.

Kun tulen ensi viikonlopun reissusta kotiin, paistan lihapiirakkaa ja nisuäijät. Niistä en luovu! Varaan tarpeita, jos joku perhe tulee käymään, niin valmistamme sitten lisää ruokia.
Vielä tekisi mieleni muistutella joulukarkkeja mieleen, kun sisarentytär niitä reseptejä kyseli...


Tässä kuvassa näkyy se, mikä on minulle on yksi tärkeimmistä yksittäisistä joulutunnelman luojista. Karoliina kynttilä. Lähes siitä lähtien kun ensimmäiset Karoliinat syntyivät, ne on palaneet jouluisin pöydälläni ja kertoneet monta muistoa siitä ajasta, kun lapset vielä olivat pieniä. Tämän joulun Karoliinan hankin käsityömessuilta. Tuntuu hyvältä tavata Karoliinojen luoja, Riitta, ja itse Karoliina, nyt aikuisena.




Shhh! Vanhaan tupaan on taitanut hiipiä tonttu. Ainakin vaatteet on jääneet ulos. Slipoveri, sukat ja tonttulakki.


Näyttävät tutuilta tamineilta. Kudoin Novitan Woolista tuollaisen setin pojanpojalleni joulukuvauksiin. (Sliparin ja sukkien ohje Novitan lehdestä, tonttulakki on Dropsin ohjeella).



Kolmannen adventin rauha ja kauneimmat joululaulut!

Tervetuloa maalle joulunviettoon kaikki läheiset!

Torttuja on leivottu ja syöty niin, että alan kyllästyä.
Taidan sittenkin leipoa jouluksi niitä puolikuun muotoisia rahkavoitaikina torttuja, joissa on itse keitetty luumuhillo... nam


Tervetuloa Joulu!

Piki

tiistai 11. joulukuuta 2012

Joulusukka




Olen kutomassa joulusukkaa lahjaksi yhdelle pikkumiehelle. Siis sellaista, mihin voi pujottaa pieniä lahjoja jouluaamuna. Mistään en löytänyt sopivaa ohjetta, joten jouduin soveltamaan itse. Niin se varmaan näissä käsityöjutuissa menee: itsellä on jokin mielikuva asiasta, siihen yrittää löytää tuloksetta ohjetta - ja lopulta on pakko tehdä oman mielessä olevan ohjeen mukaan.

Teille muille, jotka haluatte tehdä joulusukkaa, annan oman ohjeeni viitteeksi. Tosin korostettakoon, että olen vasta kantapäässä, joten en tiedä, kuinka tämä käytössä toimii - ja millainen kärkiosastakaan lopulta tulee! 


Mutta varsi on seuraavanlainen:
* Lankana on punaista ja valkoista Novitan 7 Veljestä.
* Puikot nro 4.
* Yleisenä sukkaohjeena (koska en luota siihen, että osaisin tehdä kantapään ja kärkikavennuksen itse) on Novitan miesten perusvillasukkaohje.
* Silmukoita puikollaan 15 eli yhteensä 60.
* Varsi alkaa punaisella 2 oikein-2 nurin -neuloksella. Sitä tein 8 kerrosta.
* Sen jälkeen aina oikein neulosta 8 kerrosta.
* Tämän jälkeen alkaa varren raidoitus: 2 valkoista kerrosta, 4 punaista, 2 valkoista, 3 punaista, 2 valkoista, 2 punaista, 2 valkoista 1 punainen.
* Tämän jälkeen kirjoneuleosio: 1 kerros valkoista, 1 kerros kirjoneulette, jossa 2 valkoista silmukkaa ja 1 punainen silmukka vuorottelevat, 1 valkoinen kerros. 
* Kuvioksi tein joulupallokirjasta napatun kruunu -kuvion. 
* Kuvion jälkeen varsi jatkuu alun peilikuvana (eli ensin kirjoneuleosio päinvastoin ja raidoitus ohuista raidoista alkaen).
* Varsi päättyy niin kuin se alkoikin: 8 punaista aina oikein kerrosta ja 8 punaista 2 oikein-2 nurin -kerrosta.
* Siitä alkaa kantapään tekeminen - jota pidemmälle en ole päässytkään.



Tällaisissa jouluvalmistelutunnelmissa,
inari

tiistai 4. joulukuuta 2012

Henkinen mummo


Ihan loistavaa! Olen löytänyt vertaisryhmäni. Olen henkisesti mummo.

Luin yhdestä Me naiset -lehden artikkelista kolmekymppisistä, jotka elävät aikaistettua mummoutta. Löysin itseni! Ja blogimaailman perusteella moni muukin oli löytänyt. Olemme niiiin trendin harjalla! Todella lohduttavaa tällaiselle ihmiselle, joka on aina kuvitellut elävänsä väärällä aikakaudella. Ihanassa, tummansinisessä vakosamettiliivimekossani en ehkä ollut lukion trendikkäin misu. Mutta nyt olen vihdoin löytänyt vertaisryhmäni ja kaikki on niin kotoisasti kuin vain voi olla.



Nämä kolmekymppiset, henkisesti mummot (eli siis minä) keittelevät kahvia, kutovat, vaihtelevat verhoja, tekevät lyhyempää työviikkoa päästäkseen silittämään pellavaliinojaan ja repäisevät matkustamalla mökille saunomaan – keskellä viikkoa. Juhliminen on ihan out kolmekymppisten elämässä - elämän leppoistaminen ja kotinurkissa pyöriminen ovat kuuminta hottia. Tällaiset mummoutuneet kolmekymppiset eivät välttämättä halua perustaa perhettä tai luoda uraa. He haluavat olla kotona. Kudin kädessä. Villasukat jalassa. Tuoksukynttilät palamassa. Karjalanpaisti uunissa.

 


Että älkää sitten ihmetelkö, missä minä olen, jos ei näy. Kotonahan minä! Minä, villatakkini, kutimeni, sohvannurkkani, tunnelmavaloni ja virsilevyni. Me olemme kaikki paikalla.


Kuka muu tunnustautuu henkiseksi mummoksi? Ilmoittaudu äkkiä, niin perustetaan mummokerho!


inari, aikaistettua mummoutta ylpeästi elävä kolmekymppinen

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Käsityömessut - osa kolme: Tunnelmia ja hankintoja minun osaltani

Tätä maatuskatilkkua etsittiin kauan! Pussissa on joulusalaisuus...
Tonttupaja on todella vauhdissa. Sama, jokavuotinen juttu toistuu taas - kaikki hyvät ideat pälkähtävät päähän vasta viime tipassa! Juuri silloin, kun myös työssäni on vuoden kiireisin aika ja jokaisena päivänä olisi annettava iloa muille.

Käsityömessuilla olin puhtaasti itsekäs - jollei nyt tyttären huomioimista oteta lukuun. Hän on muuten kasvanut aikuiseksi. Tapasimme messuhallin aulassa, jonne kumpikin matkustimme eri suunnilta.
 Oli ihanaa saada viettää koko päivä tyttären kanssa meitä molempia kiinnostavien asioiden parissa.
Hetken kuitenkin jossain kohtaa luulin, että se "lapsellistuminen" alkaa. Tiedättehän sen, kun äidin läsnäollessa lapsille tulee nälkä ja jano ja vessahätä ja "täällä on kauhea tungos, ahdistaa". Kaikki tuo tuli ilmi, mutta hän kokosi hienosti itsensä vaikka olinkin läsnä. Aikuinen tyttäreni!




Nähtiin Arne ja Carlos ja löysin juuri sitä lankaa, josta hekin joulupallonsa tekevät. Tämä "Rauma" (eiks ookin hieno nimi?) lanka on aika ohutta, jotenkin karhean tuntuista ja ryhtinsä pitävää. Siitä tuli (ja tulee) oikein kauniita joulupalloja.


Kuvat ovat huonoja, kun aina on pimeää...

Silmukkamerkkejä oikeasti tarvitsin. Etsin kauan, kun halusin kauniita. Niitä ei tahtonut löytyä. Succaplokki tekee hyviä ja käytännöllisiä, mutta halusin kauniita myös. Sitten löysin pieniä enkeleitä ja pikkuisia renksuja, jotka yhdistin enkeleihin ja näin minulla on kauniit silmukkamerkit!


Tuosta tulee valokranssi johonkin ja jollekin....









Lankoja tietysti tuli ostettua. Näitä ihanuuksia ajattelin ihan itselleni. Koskakohan se aika  koittaa, että ehdin kutoa itselleni jotain?




Laihalta näyttää hankintani näiden kuvien valossa, mutta parempiakaan ei nyt ole käytössä. Sen ainoan valoisan hetken sunnuntaina kun ehdin kuvaamaan pilasi taas sade. Voin kertoa, että kauniita lankoja riittää. Paljon punaista, valkoista, pehmeää.



Nyt äidin kello näyttää jo nukkumaanmenoaikaa ja vielä olisi muutakin tehtävää.
Terveisiä Mammalta ja Martalta myös uusille lukijoille!
Martta päivää ennen trimmausta

tiistai 27. marraskuuta 2012

Sisustusjuttuja






Meillä on uudessa kodissa ensimmäiset juhlat perheille toisena adventtisunnuntaina. Koko syksy on mennyt tavaroiden selvittelyssä, paikoilleen laittamisessa, uusien hankkimisessa ja siivoamisessa. Nyt alkaa näyttää jo paremmalta. Vaikka ei meillä tule juhlissa olemaan esimerkiksi verhoja tai kaappeja kylppärissä tai mitään seinillä. Mutta emme halua kiiruhtaa niiden asioiden kanssa. Ehkä perheet kestävät!









Koska nyt sisustusasiaan päästiin, kirjaanpa ylös muutaman sisustuksellisen lähtökohtani, jonka perusteella yritän (ja yritämme) tätä kotia rakentaa kivaksi paikaksi olla ja rauhoittua.


* Aikaa kestävät huonekalut eli ostamme harkitusti laatua. Meillä on se etu puolellamme, että olemme saaneet tarvittavat huonekalut lapsuudenkodeistamme tai ostaneet niitä jo ennen yhteen muuttamistamme. Näin voimme rauhassa uusia niitä vähitellen juuri sopiviksi.

* Helppohoitoisuus. Tavaroilla on hyvä olla paikkansa - ja vuosien aikana olen tullut siihen tulokseen, että ne on syytä laittaa paikoilleen aina heti!

* Kodikkuus. Vaikka tykkään pelkistetyistäkin linjoista, täytyy jossain sentään olla lampaantalja ja muutama viltti ja kaikkialla tuikkukippoja ja omassa huoneessani pikkutavaroita siellä täällä.

* Valaistus. Se ei vielä ole sillä tolalla kuin toivoisin, mutta pidän sitä yhtenä tärkeimpänä asiana kodikkuuden, kotona viihtymisen, tekemisen ja olemisen kannalta.

* Toimiva keittiö. Eiköhän se ole jokaisen kotona puuhailevan ihmisen tärkeimpiä asioita, että keittiössä voi ja mahtuu työskentelemään.




Ohessa muutamia sattumanvaraisia otoksia meiltä kotoa.










Tällainenkin meille tuli. Tosin ei ihan näin kauniisti laitettuna - jouduimme laittamaan sen syövereihin enemmänkin kuin yhden mekon ja kukkasia! :)


Luvattuja lumisateita odotellen, inari

perjantai 23. marraskuuta 2012

Käsityömessut osa 2: muu saalis

Äidillä taitaa olla tonttupaja sellaisessa vauhdissa, ettei paljoa koneella ehdi istuskella. Siispä minä esittelen lisää omaa käsityömessusaalistani.


Valkoiset joulukuuset sopivat uuteen kotiin. Oli aikamoinen homma saada nämä ehjinä kotiin siinä tungoksessa. Että jos kuulitte parahduksia, kun joku lähestyi kassiröykkiötäni, minä olin varma siitä, että nyt meni kuuset rikki. Mutta siinähän ne töröttävät olkkarissa uhmaten marraskuun harmautta.

Joulupalloja on alkanut syntyä. Tai no, kolmas tulossa, sillä yksi noista on Äidin tekemä. Jossain Hesarin artikkelissa (ainakin paperiversion sellaisessa) väitettiin, että näppärissä käsissä joulupallo syntyy tunnissa. Minulla taitaa olla epänäppärät kädet, sillä olen tehnyt tuota sydänkirjoneuletta kahtena iltana enkä ole päässyt kuin puoleen väliin. Aikamoista kiertämistä ja säätämistä kirjoneule tuntuu olevan. Mutta minä olen oppinut tekemään sitäkin! Ihanaa!


 Messuilla oli muitakin palloja: lasipalloista tehty kuusi.

 


Succaplokin kojusta ostin pieniä silmukkamerkkejä - ja sain lahjaksi pienen viivottimen! Ja lisäksi lupauksen siitä, että hänen työhuoneelleen voi mennä milloin vain tutustumaan ja miehenkin voi ottaa mukaan: siellä on koneita! 



Tekemispaketit ovat kivoja! Tässä pienet nalleheijastimet. Joko teen ne itse tai annan lahjaksi koko paketin. Aika kätevää.








Toinen hankkimani tekemispaketti oli lumienkeli. Ihan loistava idea! Enkeli kudotaan, huovutetaan koneessa, tehdään kasvot, hiukset ja siivet ja laitetaan tyhjän pullon päälle seisomaan. Pullossa voi polttaa pieniä ledvaloja, jolloin mekon rei'istä kuultaa valo. Mallit olivat tosi hienoja. Olen jämähtänyt huovutusvaiheeseen. Mutta ehkä viikonloppuna. Tarkkasilmäiset voivat havaita, että reikien kaunis, symmetrinen järjestys vähän horjuu mekon yläosassa. Menin sekaisin aloituskohdassa ja puikkojen silmukoissa. Niitä kun on eri määrä eri puikoilla ja koko ajan tehdään kavennuksia ja reikiä ja langan kiertoja. Mutta ehkä onnistun seuraavan mekon kanssa kauniimmin.






Tämä on ehkä lahjaksi...



Ja saatiin mekin Arnen ja Carloksen kirjaan nimmarit. :) Nyt vain jännityksellä odotamme, mikä on Äidin näkemys meistä - eli millaisia näköisnukkeja alkaa syntyä!


Ps. Tervetuloa teille, uudet lukijamme! <3

maanantai 19. marraskuuta 2012

Käsityömessut osa 1: lankasaalis

Nähtiin Arne ja Carloskin ihan eturivistä! ;)

Lauantaina oli vaikka kuinka ihana päivä Äidin kanssa kahdestaan käsityömessuilla! Tai no, oli siellä muutama muukin. Sitä määrää päämäärätietoisia, energisiä naisia, jotka tahtovat liikkua paikasta toiseen, syödä, ostaa, katsella, ihailla, koskea, myydä, hiplata, kerätä ideoita, vaihtaa kuulumisia, tehdä käsillään ja viettää kivaa päivää, en ole kyllä ennen nähnyt! Hyvin mahduimme sovussa sekaan, vaikka minä asiaa vähän epäilinkin... 

Nämä olivat ensimmäiset käsityömessuni ja täytyy sanoa, että viihdyin kyllä. Lankoja on helpompi ostaa ihan tuosta KotiMenitasta, mutta ideoita ja erikoisjuttuja ja uusimpia trendejä siellä oli kyllä niin paljon, että jatkossakin kannattaa mennä. 

Muutamia ostoksiakin sain tehtyä. Tässä niistä langat:


 
Teeteen Pallas -lanka on tarkoitettu joulupalloihin. En ollutkaan ennen tehnyt sellaista, mutta messuilla innostuin. Nyt olen tehnyt jo kaksi! (Kuvia tuonnempana.) Luulin, että on tosi hankalaa tehdä pyöreää, mutta oikeasti se on kuin sukan kavennukset. Eli ihan helppoa, kun vain tekniikan oppii. Arnen ja Carloksen Joulupallot -kirjassa on tosi selkeä ja helppo ohje ja ymmärrettävät kirjoneulontaohjeetkin. Sitä noudattamalla pystyy palloja tekemään ihan varmasti - minäkin pystyin!

Dropsin Baby Alpaca Silk on ajateltu vauvan ensimyssyyn. Jos nyt onnistuisin joskus sellaisen tekemään. Tähän mennessä se ei ole onnistunut.




Näistä on tarkoitus tulla pienille pojille jotain. Mitä se on, on vielä hämärän peitossa.




Nämä Novitan Puro-langat eivät ole oikeasti minun ostoksiani. Mutta eilisen kuvaussession aikana kyselin Äidiltä, onko hän jo kuvannut nämä sisältä löytyneet langat. Ei ollut, koska ne ovat kuulemma niin tavallisia eikä messuilta kuulu ostaa tavallisia lankoja! Minä olen onneksi niin alkeistapaus, etten tiedä hifistelystä vielä juuri mitään, joten saatoin hyvin kuvata nämäkin. :) Aika kauniita ovatkin vai mitäs sanotte?!



Tässä on tällaisia yhteisostoksia: villaa palloihin, Äidin hankkimaa juuri samaa lankaa kuin Arne ja Carloskin käyttävät sekä huopalevyjä ja pikkuhelmiä sellaisia pieniä sydämiä varten. Emme ehtineet niitä vielä kokeilla. Päivät tuppaavat olemaan liian lyhyitä kaikelle kivalle!


Tässä on minun tuikitavalliset lankaostokseni: Novitan 7 veljestä lankaa. Siitä olisi tarkoitus tehdä joulujuttuja joillekin pienille. Mutta nyt on salaisuuksien aika alkanut, joten enpä kerrokaan enempää. Langat nojaavat Äidin kutomaan ihanaan tyynynpäälliseen. En osaa kertoa sen langoista tai tekniikoista sen enempää, Äiti kertokoon itse joskus.


Lisää käsityömessuostoksia lähipäivinä! Kukas teistä muista oli messuilla? Millaisia tuliaisia ja tunnelmia käteen jäi?

inari